keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Hups eli kenkäshoppailua

Tiedättekö, minulla on mieletön kyky perustella melkein mikä tahansa asia itselleni. Etenkin jos kyseessä on ostos. Tarve ihanille asioille löytyy aina, ja syitä ostoksille löytyy usein lukuisia. Kengät ovat aina olleet heikkouteni, ja täten haluankin esitellä teille pari viikkoa sitten tekemäni harkitun kenkähankinnan ja tämänpäiväisen hieman vähemmän hankitun. Ensin se parin viikon takainen.
Nämä kengät, ne minä ihan oikeasti tarvitsin, ja syy oli harvinaisen käytännönläheinen! Vahvin perusteeni on se, että lähdetään Villen kanssa toukokuun alussa kaupunkimatkalle melkein kahdeksi viikoksi, eikö käykin ihan järkeen, että satasen kengät liittyvät tähän erottamattoman kiinteästi? Kyllä minulle logiikka ainakin on päivänkirkas, sillä matkahan menee pilalle ensimetreillään, jos on pakotettu kävelemään yli kaksi päivää Converseilla. Nämä sievät, käytännölliset pupuseni ovat nimeltään Nike Free 5.0, ja en usko käyttäväni koko kesänä mitään muita tennareita, niin unelmankeveiltä nämä tuntuvat jalassa. Salikenkinä Freet ovat ainakin toimineet erinomaisesti, joten odotukseni kävelymukavuutta kohtaan näiden kanssa ovat melko korkeat. Mieleni teki mieli ostaa kyseiset kengät kirkkaanpinkkeinä, mutta onnistuin kuin onnistuinkin puhumaan itseni yli pinkkien kenkien tarpeesta, sillä kyllä nämä vain ovat fiksummat.

Tänään en onnistunut puhumaan itseäni yli, vaan tapahtui seuraavaa.
Mikäli kuva ei sitä teille kerro, niin pääpiirteissään näiden mintunvihreiden söpöläisten tie luokseni (konkreettisesti työpöydälleni ihailukorkeudelle vielä toistaiseksi) alkoi siitä, kun Ville lähti ostamaan uusia lenkkareita ja hyvänä avovaimona lähdin tietenkin mukaan ostoksille. Intersportissa oli supertarjous Adidaksen Energy Boost -juoksukengistä, ja nämä maksoivatkin oikean 150 euron sijaan 49 euroa, eli en vain voinut jättää niitä hyllyyn, kun olivat vielä koko hyllykön ainoat oikean kokoiset. Ja katsokaa nyt tuota väriä. Väitinkö juuri olevani erinomainen perustelija? No yritetään. Tämä oli nyt ehkä enemmän tunneperäinen ostos, sen myönnän, mutta aiemmat juoksukenkäni ovat jo kaksi vuotta vanhat ja ajattelin nyt siirtää ne koiranulkoilutuskäyttöön, sillä samoilla kengillähän ei voi käydä juoksemassa ja koiratreeneissä. Joka tapauksessa koen suurta onnen tunnetta joka kerta, kun katseeni noihin mintunvihreisiin adduihin osuu. Villekin taitaa olla oikein tyytyväinen ostokseensa, vaikkei aktiivisesti kenkiään silittelekään.

Sellainen hups tällä kertaa. Mutta onhan se nyt parempi olla intoutunut shoppailemaan erilaisia lenkkareita kuin korkokenkiä, ainakin jos käyttöasteessa mittaa? Onhan?

1 kommentti: