tiistai 24. syyskuuta 2013

Kaksikymmentäyksi


Tänään täytin kaksikymmentäyksi vuotta! Ikäkriisi oli eilen illalla melkoinen, kun tajusin, että nyt olen taas neljä seuraavaa kuukautta Villeä vuoden vanhempi, mutta ehkä vielä selviän. Jos vanhenemista ei huomioida, niin on ollut ihan kiva synttäripäivä! Sain Villeltä synttärilahjaksi maailman söpöimmän väriset salihanskat, joita piti päästä heti testaamaan. Ville ostaa oikeesti ihania lahjoja aina, ja vaikkei salihanskat ehkä teidän korvaan kuulosta yhtä söpöltä kuin esimerkiksi hopeinen kaulakoru, jonka sain neljä vuotta sitten lahjaksi (ja joka mulla on tälläkin hetkellä kaulassa, tui), musta on ihan huippua, että Ville tietää niin hyvin mitä mä haluun/tarvin! Ja noihan oli ihan loistavat tän aamun saleilussa.

Saleilun lisäksi esittelin mun tutkimussuunnitelman tän päivän seminaarissa, mikä oli pelottavan lisäks aika hyödyllistä, jajaja sitten tulin kotiin syömään postilaatikosta löytyneen salmiakkisuklaalevyn. (Ootteko ikinä onnistunut olemaan syömättä 100 g:n suklaalvyä kerralla? En mäkään.) Synttäriruusut sain jo sunnuntaina Villen isältä, ja ne näyttävät niin kauniilta tuossa eteisen pikkupöydän päällä, että melkein tekisi mieli aina välillä ostaa ah-niin-blogitrendikkäästi leikkokukkia kotiin. Ehkä pitäisi!

Nyt odottelen, että Ville on valmis lähtemään lenkille, ja lenkin jälkeen lähden vielä kauppaan ostamaan suklaakakkuainekset huomisia Katariinan ja mun yhteispikkusynttäreitä varten. Tällanen synttäripäivä!

lauantai 21. syyskuuta 2013

Porkkanamuffinit tupareihin

Ollaan käytetty koko päivä siivoamiseen ja leipomiseen, sillä huomenna on jälleen luvassa tuparit! Tällä kertaa kylään saapuu kourallinen sukulaisia, ja boolin sijaan tarjoillaan kahvia ja kakkua. Äsken sain vihdoin ja viimein porkkanamuffinit valmiiksi, ja niistä tuli tosi herkkuja. (Kyllä, en voinut vastustaa kiusausta vaan oli pakko maistaa pari, ettei vahingossa tarjota mitään kelvotonta...) Resepti on alunperin Lauran blogista, ja laitan sen tähän alle vielä. Heittämällä parhaita porkkanamuffini/-kakkuasioita, joita oon ikinä syönyt!
Porkkanamuffinit (n. 15 kpl)
Tarvitset:

Taikinaan:

  • 2-3 pienehköä porkkanaa
  • 100 g huoneenlämpöistä voita/leivontamargariinia
  • 2 dl sokeria
  • 2 kananmunaa
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1/4 tl suolaa
  • 1/2 tl kanelia
  • 1/2 tl kardemummaa
  • 1 tl vaniliinisokeria
  • 1,5 dl turkkilaista jogurttia
  • 1/4 tl soodaa

    Kuorrutteeseen:
  • 100 g maustamatonta tuorejuustoa
  • n. 30 g sulatettua voita/leivontamargariinia
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 2,5 dl tomusokeria
  • muutama tippa sitruunamehua

    Tee näin:

    1. Raasta (tai laita poikaystäväsi raastamaan) porkkanat hienoksi raasteeksi.
    2. Vatkaa voi, sokeri ja kananmunat kuohkeaksi vaahdoksi.
    3. Yhdistä kuivat aineet keskenään (paitsi sooda), ja yhdistä keskenään myös turkkilainen jogurtti ja sooda.
    4. Kääntele voisokerivaahtoon varovasti vuorotellen kuivia aineita, turkkilaista jugurttia ja porkkanaraastetta.
    5. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 175-asteisessa uunissa 20 minuuttia.
    6. Valmista kuorrute: yhdistä sulatettu voi ja tuorejuusto, vatkaa pikkuhiljaa tomusokeri joukkoon ja mausta sitruunimehulla.
    7. Kuorruta muffinit ja yritä säästää pari vieraillekin!
  • Sirkus







    Eilen vedettiin rastia fuksiaisissa, mikä tarkoitti, että päästiin pukeutumaan teeman mukaan. Rakastan teemoja! Etenkin sellaisia, joissa saa vetää mauttomasti överiksi, ja vaikken tällä kertaa itse niin tehnytkään, ei se tarkoita, ettenkö odottaisi tyttöjen överinaamiaissynttäreitä. Siellä aion vetää sitten näidenkin pippaloiden edestä superhyperteemanmukaisen asun, vaikka kyllä tykkäsin olla tiikerikin. (Naamio oli kyllä perseestä, mutta sainpa hyvällä omallatunnolla ostaa Hennesistä tuon etäisesti tiikerimäisyyttä hipovan huivin!) Aluksi haaveilin tämän tyylisestä kasvomaalauksesta, mutta jotenkin se sitten jäi. Matti teki onneksi myös kasvomaalausöverit meidän muiden puolesta, mutta se tylsä ei tullut meidän laittautumistuokioon, enkä saanut ikuistettua sen maalattua naamaa.

    Tällä hetkellä olen jäänyt GTA-leskeksi (se on sellanen peli...) ja kirjoittelen viime viikon luentopäiväkirjarästejä, kuten varmasti huomaatte. Juon myös parhaillani elämäni ensimmäistä mukillista vihreää teetä, ja täähän on hyvää! Voi kuinka terveellistä. Jospa tuo Ville nyt lakkaisi tappamasta kaikkia vastaantulijoita (viittaus peliin huomhuom) ja kävisi mun kanssa nukkumaan, sillä vähän väsyttää, kun tänään piti herätä aamukymmeneksi kirjallisuuden luennolle. Loppuun vielä kuva tästä tosi hyödyllisestä tämän aamun luennosta:


    Kivoja viikonloppuja ja olkaa te ahkerampia kuin mä!

    keskiviikko 18. syyskuuta 2013

    Jälkikäteistä tuparifiilistelyä

    Tiedättekö mitä mun pitäisi tällä hetkellä tehdä? Vääntää pilottitestikyselyä kandin tutkimussuunnitelmaan! Tiedättekö mitä ajattelin sen sijaan tehdä? Fiilistellä vielä vähän meidän ensimmäisiä kahdestaan isännöityjä/emännöityjä bileitä eli tupareita!





    Joku saattaisi miettiä mitä tässä tapahtuu, mutta ikävä kyllä tää menee poikien onnistuneimmat kasakuvat -kategoriaan, eli en nyt vaan voinut jättää fiilistelemättä tätäkin. Sori!




    Kuunneltiin illan aikana ehkä vähintään sata kertaa Robinin Boom Kah (<3<3), koska yks söpö tuparivierasderbyilijä sattuu esiintymään videolla.


    Ne oli just niin kivat kun tupareiden vaan pitää olla: korkattiin shampanjapullo, sen jälkeen pari kotiviinipulloa (uh), syötiin herkkuja, jotka tietenkin kohtasivat loppunsa illan aikana, koska Pekka oli paikalla ja, otettiin onnistuneita ja vähemmän onnistuneita kuvia itse kustakin. Oi! Siitä tutkimussuunnitelmasta ei nyt tule mitään, mutta onneksi huomennakaan ei ole aikaa tehdä sitä, koska oon kiireinen tiikereilemään fuksiaisissa, joissa pidetään vanhojen opiskelijoiden rasti, oivoi kun ollaan ikäloppuja. Tässä ei nyt ollut muuta järkeä kuin että jee tuparit ja yhyy tutkimussuunnitelma! Lalallaaa!

    maanantai 16. syyskuuta 2013

    Viime aikoina

    Muutettiin Villen kanssa vihdoin ja viimein ihan virallisesti ja käytännössä yhteen! Skoolatiin sen kunniaksi, ja voi, tämä on ehkä vielä ihanampaa kuin osasin kuvitella. Parhautta on nukahtaa yhdessä muutaman tunnin HIMYM-putken jälkeen oman kodin makuuhuoneessa (eka kerta ikinä kun mun asunnossa on makuuhuone, jee!).

    Lopetin kesätyöt, ja parhaat työkaverit muisti mua näin superihanasti. Saattoi vähän itkettää.

    Ollaan siis pikku hiljaa rakennettu tästä meidän kotia, missä ollaan mun mielestä aika hyvin jo onnistuttu. Tekisipä mieli tehdä kotipostaus, niin paljon tästä paikasta tykkään!

    Juhlittiin tietenkin tupareita! Tässä on mun pupuja, Villen pupujen kuvassa mä näytän vähän valaalta niin skipataan se tällä kertaa.

    Ja tietenkin olen myös viettänyt aikaa haalareissa kivojen kanssa. Tähän väliin on pakko vielä mainita pieni mörkö nimeltään kandi, jonka olen päättänyt tänä syksynä urheasti kohdata, mutta sitä vastaan taistelemisesta myöhemmin lisää!