Laiskuriopiskelija

Maanantaivapaat - jes, saan varmasti kaikkea superhyödyllistä aikaan koko tämän periodin ajan. Näin olen uskotellut itselleni viimeiset viikot ja herännyt Villen kanssa seitsemältä tekemään hyödyllisyyksiä. Tänään oli tarkoituksena kirjoittaa parit luentopäiväkirjat, tulkita kandin pilottikyselyä ja lukea lähdekirjallisuutta. No kyllähän mä ehkä neljäsosan päivän tavoitteista sain täytettyä, ja silti mulla on mennyt ihan tuhottomasti aikaa. Saatoin tietenkin lakkailla kynsiä, keittää kahvia, fiilistellä Robinin uutta levyä (tuitui, meinaatteks etten oo ihan kohdeyleisöä?), lukea kaikki Bloglovinin lukemattomat postaukset, nukkua päikkärit ja syödä lounasta puolentoista tunnin ajan yliopistolla. Kadehdin Villeä niin kovasti, kun se osaa ottaa sellaisen keskittymisvaihteen päälle ja lukea/kirjoittaa/opiskella monta tuntia putkeen ilman mitään häiriöitä. Mä osaan keskittyä ehkä vartiks, jos oon just nukkunut päiväunet ja juonut pari kuppia kahvia. (Tuli jotenkin mieleen Upin Dogi, joka on muuten ihana!)

Oon laiska paska! Nytkin huomasin, että ton Vaattovaaran väitöskirjan sijaan oon käyttänyt jo tovin blogiin kirjoittamiseen, no hups... Ja ihan kohta pitää lähteä jumppaan, eli ei ehkä enää kannata edes yrittää. Olkaa te ahkerampia, jooko?

PS. Robin - Tilttaamaan: En oo tavannu sun kaltaista, voisin puhuu vaikka tunnin sun varpaista ♥
Ei tää voi olla näin söpö, ihan tosi!

Syyskuutiivistelmä puhelimesta

1. Tamyn avajaisbileissä esiintyi Anssi Kela, mikä oli supernostalgista. Jostain ne Puistossan ja Nummelan lyriikat vieläkin muistuu ihan kirkkaasti! 2. Meidän ensimmäinen ihkaoma pesukone! ♥ Pesutupa ei oo mun lempparipaikka maailmassa, joten tää vaikuttaa aika positiivisesti mu/meidän elämään. (Lähinnä mun, koska en ikinä uskaltais antaa Villen pestä mun vaatteita, pus.) 3. Kandisuunnittelua ja -kriiseilyä yliopistolla. 4. Mamma Marian pitsa! (Oonko koskaan kertonut, että voisin elää ilmakuivatulla kinkulla?)

5. Varastin Villen FC Barcelonan pipon. Onhan se ihan kamala, mutta jollain kieroutuneella tavalla kuitenkin tykkään siitä. 6. Ihana Iiris, jota rallytokoryhmän ohjaaja lainasi mulle äidin ja Pyryn treeneissä. Ottaisin heti lyhytkarvaisen collien, jos se olisi takuuvarmasti kuin Iiris. 7. Tehtiin tyttöjen kanssa Ikea-reissu, jolta tarttui vahingossa mukaan aika paljon juttuja. Ylläri! 8. Söin elämäni ensimmäistä kertaa (hyi, oonpa aikaani jäljessä), eikä se ollut niin kamalaa kuin odotin. : D Ehkä vielä jonain päivänä opin trendikkäästi tykkäämään sushista.
9. & 10. Meillä oli Sannan kanssa tyttöilyhetki.  Tehtiin myös pellillinen (jumalaista) pannaria ja tietenkin myös syötiin pellillinen (jumalaista) pannaria. Voisin tähänkin blogiin joskus jakaa reseptin tuohon maailman parhaaseen pannariin. 11. & 12. Salinjälkeishetkiä. Ja kyllä, se on palkkari! Musta on kovaa vauhtia tulossa niin true-urheilija ettei mitään järkeä!
13. Lenkillä Villen kanssa. Välillä syksy on ihan kiva. 14. Saatoin syödä fuksiaisissa muutaman kulhollisen popcornia. Pitäisi ehkä joskus yrittää hillitä, mutta kun popparit. 15. MAAILMAN RUMIN SYNTTÄRIKAKKU! Tein sen Katariinan ja mun synttärien kunniaks, ja kakkupohjan päällimmäinen osa vähän hajosi ennen kokoamista... Hyvää se oli silti, ja ainakin kakku oli vitsikäs. 16. Swallow the Sun Klubilla Villen kanssa, kyllä.

Kaksikymmentäyksi

Tänään täytin kaksikymmentäyksi vuotta! Ikäkriisi oli eilen illalla melkoinen, kun tajusin, että nyt olen taas neljä seuraavaa kuukautta Villeä vuoden vanhempi, mutta ehkä vielä selviän. Jos vanhenemista ei huomioida, niin on ollut ihan kiva synttäripäivä! Sain Villeltä synttärilahjaksi maailman söpöimmän väriset salihanskat, joita piti päästä heti testaamaan. Ville ostaa oikeesti ihania lahjoja aina, ja vaikkei salihanskat ehkä teidän korvaan kuulosta yhtä söpöltä kuin esimerkiksi hopeinen kaulakoru, jonka sain neljä vuotta sitten lahjaksi (ja joka mulla on tälläkin hetkellä kaulassa, tui), musta on ihan huippua, että Ville tietää niin hyvin mitä mä haluun/tarvin! Ja noihan oli ihan loistavat tän aamun saleilussa.

Saleilun lisäksi esittelin mun tutkimussuunnitelman tän päivän seminaarissa, mikä oli pelottavan lisäks aika hyödyllistä, jajaja sitten tulin kotiin syömään postilaatikosta löytyneen salmiakkisuklaalevyn. (Ootteko ikinä onnistunut olemaan syömättä 100 g:n suklaalvyä kerralla? En mäkään.) Synttäriruusut sain jo sunnuntaina Villen isältä, ja ne näyttävät niin kauniilta tuossa eteisen pikkupöydän päällä, että melkein tekisi mieli aina välillä ostaa ah-niin-blogitrendikkäästi leikkokukkia kotiin. Ehkä pitäisi!

Nyt odottelen, että Ville on valmis lähtemään lenkille, ja lenkin jälkeen lähden vielä kauppaan ostamaan suklaakakkuainekset huomisia Katariinan ja mun yhteispikkusynttäreitä varten. Tällanen synttäripäivä!

Porkkanamuffinit tupareihin

Ollaan käytetty koko päivä siivoamiseen ja leipomiseen, sillä huomenna on jälleen luvassa tuparit! Tällä kertaa kylään saapuu kourallinen sukulaisia, ja boolin sijaan tarjoillaan kahvia ja kakkua. Äsken sain vihdoin ja viimein porkkanamuffinit valmiiksi, ja niistä tuli tosi herkkuja. (Kyllä, en voinut vastustaa kiusausta vaan oli pakko maistaa pari, ettei vahingossa tarjota mitään kelvotonta...) Resepti on alunperin Lauran blogista, ja laitan sen tähän alle vielä. Heittämällä parhaita porkkanamuffini/-kakkuasioita, joita oon ikinä syönyt!

Porkkanamuffinit (n. 15 kpl)

Tarvitset:

Taikinaan:

2-3 pienehköä porkkanaa

100 g huoneenlämpöistä voita/leivontamargariinia

2 dl sokeria

2 kananmunaa

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1/4 tl suolaa

1/2 tl kanelia

1/2 tl kardemummaa

1 tl vaniliinisokeria

1,5 dl turkkilaista jogurttia

1/4 tl soodaa

Kuorrutteeseen:

100 g maustamatonta tuorejuustoa

n. 30 g sulatettua voita/leivontamargariinia

1 tl vaniljasokeria

2,5 dl tomusokeria

muutama tippa sitruunamehua

Tee näin:

1. Raasta (tai laita poikaystäväsi raastamaan) porkkanat hienoksi raasteeksi.
2. Vatkaa voi, sokeri ja kananmunat kuohkeaksi vaahdoksi.
3. Yhdistä kuivat aineet keskenään (paitsi sooda), ja yhdistä keskenään myös turkkilainen jogurtti ja sooda.
4. Kääntele voisokerivaahtoon varovasti vuorotellen kuivia aineita, turkkilaista jugurttia ja porkkanaraastetta.
5. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 175-asteisessa uunissa 20 minuuttia.
6. Valmista kuorrute: yhdistä sulatettu voi ja tuorejuusto, vatkaa pikkuhiljaa tomusokeri joukkoon ja mausta sitruunimehulla.
7. Kuorruta muffinit ja yritä säästää pari vieraillekin!

Sirkus

Eilen vedettiin rastia fuksiaisissa, mikä tarkoitti, että päästiin pukeutumaan teeman mukaan. Rakastan teemoja! Etenkin sellaisia, joissa saa vetää mauttomasti överiksi, ja vaikken tällä kertaa itse niin tehnytkään, ei se tarkoita, ettenkö odottaisi tyttöjen överinaamiaissynttäreitä. Siellä aion vetää sitten näidenkin pippaloiden edestä superhyperteemanmukaisen asun, vaikka kyllä tykkäsin olla tiikerikin. (Naamio oli kyllä perseestä, mutta sainpa hyvällä omallatunnolla ostaa Hennesistä tuon etäisesti tiikerimäisyyttä hipovan huivin!) Aluksi haaveilin tämän tyylisestä kasvomaalauksesta, mutta jotenkin se sitten jäi. Matti teki onneksi myös kasvomaalausöverit meidän muiden puolesta, mutta se tylsä ei tullut meidän laittautumistuokioon, enkä saanut ikuistettua sen maalattua naamaa.

Tällä hetkellä olen jäänyt GTA-leskeksi (se on sellanen peli...) ja kirjoittelen viime viikon luentopäiväkirjarästejä, kuten varmasti huomaatte. Juon myös parhaillani elämäni ensimmäistä mukillista vihreää teetä, ja täähän on hyvää! Voi kuinka terveellistä. Jospa tuo Ville nyt lakkaisi tappamasta kaikkia vastaantulijoita (viittaus peliin huomhuom) ja kävisi mun kanssa nukkumaan, sillä vähän väsyttää, kun tänään piti herätä aamukymmeneksi kirjallisuuden luennolle. Loppuun vielä kuva tästä tosi hyödyllisestä tämän aamun luennosta:


Kivoja viikonloppuja ja olkaa te ahkerampia kuin mä!

Jälkikäteistä tuparifiilistelyä

Tiedättekö mitä mun pitäisi tällä hetkellä tehdä? Vääntää pilottitestikyselyä kandin tutkimussuunnitelmaan! Tiedättekö mitä ajattelin sen sijaan tehdä? Fiilistellä vielä vähän meidän ensimmäisiä kahdestaan isännöityjä/emännöityjä bileitä eli tupareita!





Joku saattaisi miettiä mitä tässä tapahtuu, mutta ikävä kyllä tää menee poikien onnistuneimmat kasakuvat -kategoriaan, eli en nyt vaan voinut jättää fiilistelemättä tätäkin. Sori!



Kuunneltiin illan aikana ehkä vähintään sata kertaa Robinin Boom Kah (<3<3), koska yks söpö tuparivierasderbyilijä sattuu esiintymään videolla.

Ne oli just niin kivat kun tupareiden vaan pitää olla: korkattiin shampanjapullo, sen jälkeen pari kotiviinipulloa (uh), syötiin herkkuja, jotka tietenkin kohtasivat loppunsa illan aikana, koska Pekka oli paikalla ja, otettiin onnistuneita ja vähemmän onnistuneita kuvia itse kustakin. Oi! Siitä tutkimussuunnitelmasta ei nyt tule mitään, mutta onneksi huomennakaan ei ole aikaa tehdä sitä, koska oon kiireinen tiikereilemään fuksiaisissa, joissa pidetään vanhojen opiskelijoiden rasti, oivoi kun ollaan ikäloppuja. Tässä ei nyt ollut muuta järkeä kuin että jee tuparit ja yhyy tutkimussuunnitelma! Lalallaaa!

Viime aikoina

Muutettiin Villen kanssa vihdoin ja viimein ihan virallisesti ja käytännössä yhteen! Skoolatiin sen kunniaksi, ja voi, tämä on ehkä vielä ihanampaa kuin osasin kuvitella. Parhautta on nukahtaa yhdessä muutaman tunnin HIMYM-putken jälkeen oman kodin makuuhuoneessa (eka kerta ikinä kun mun asunnossa on makuuhuone, jee!).

Lopetin kesätyöt, ja parhaat työkaverit muisti mua näin superihanasti. Saattoi vähän itkettää.

Ollaan siis pikku hiljaa rakennettu tästä meidän kotia, missä ollaan mun mielestä aika hyvin jo onnistuttu. Tekisipä mieli tehdä kotipostaus, niin paljon tästä paikasta tykkään!

Juhlittiin tietenkin tupareita! Tässä on mun pupuja, Villen pupujen kuvassa mä näytän vähän valaalta niin skipataan se tällä kertaa.

Ja tietenkin olen myös viettänyt aikaa haalareissa kivojen kanssa. Tähän väliin on pakko vielä mainita pieni mörkö nimeltään kandi, jonka olen päättänyt tänä syksynä urheasti kohdata, mutta sitä vastaan taistelemisesta myöhemmin lisää!

Risteily Tallinnaan (+ neljä asua)

//EDIT 14.8.13

VIHAAN Photobuckettia, joka päätti jälleen kerran, ettei se näytäkään mun kuvia. Ei sillä, ettenkö nauttisi kaikkien kuvien lataamisesta tänne uudestaan. En oikein tiedä, itkeäkö vai tappaako joku.

 

 

 Asu 1: Överisydänmekko on tuliainen Thaimaasta, neule Milanon markkinoilta ja hammastahnanväriset tennarit Conversen. 

Asu 2: Peplumrusettipaita, sortsit ja kengät on Hennesistä (hups, mitenhän tässä näin kävi), kaulakoru kirpparilta ja käsikoru Primarkista.

 Asu 3: Rusettipaita (mulla oli selkeesti teema) on taas Hennesistä, sortsit Ginasta, tennarit yhä Conversen ja pöllökoru Turkista.

Asu 4: Inkkarikuviopaita on Thaimaasta, sortsit vieläkin Hennesistä ja neonkeltainen pallokoru Tallinnasta.

 

Olipas täydellinen risteily Tallinnaan. Niitähän on jokainen varmasti tehnyt elämänsä aikana tuhat, mutta tällä kertaa ihan kaikki vain sujui juuri kuten pitääkin – tai tietenkin riippuu siitä, kuka risteilee ja millaisilla tarkoitusperillä, mutta äidin ja mun mieleen kaikki oli täydellistä! Syötiin buffetissa niin kauan kunnes siellä ei enää saanut istua, nautittiin jokainen ruokalaji erikseen mutta kuitenkin niin, että jälkiruoalle jäi tarpeeksi tilaa. Sen jälkeen tanssittiin piiitkään (joka väittää, että äitinsä kanssa ei voi tanssia, on väärässä), ja aamulla herättiin aamiaisen kautta Tallinnaan.

Shoppailussakin onnistuttiin loistavasti, sillä ostin ainoastaan yhden ja sitäkin ihanamman vaatteen! Pari korua ja muutaman muunkin söpön asian, joihin palaan vielä toisella kertaa. Keskeistä juuri äidin kanssa laivamatkailulla oli myös se, että saatiin vaihtaa asuja aina kun teki mieli. Joku toinen ei ehkä ottaisi neljää eri vaatekertaa 22 tunnin risteilylle mukaansa, mutta me ehdittiin ainakin ihan hyvin käyttää kaikkia! Siitä todisteena neljä eri asukuvaa, eli ottakaa ne vähän vitsillä. Aika vitsikkäitä ne kyllä onkin. Joka tapauksessa viikonloppu tuntui pitkältä, kun yhden yön vietti melkein ulkomailla, ja nyt jaksan tehdä vielä kolmen viikon verran töitä. Jei!

PS. Valokuvavalikoima on aika minäpainotteista, mutta äiti ei tahdo (vieläkään) naamaansa mun blogiin, höh.

Tule jo kesäinen syksy

Työasu päivälle, jolloin toimistolla nuohottiin ilmastointeja (keskellä hellettä, miksi?!), ja lämpötila kohosi sisällä keveään kolmeenkymmeneen. Mekon oon adoptoinut kauan sitten Vilmalta, ja jännittävän näköisestä nurmikosta syytän isiä. Muuta merkittävää tässä ei olekaan. (:

Justhan vasta oli perjantai, mitä ihmettä! Enää kolme viikkoa töitä jäljellä, ja sitten koittaa kaksi vuotta odottamani syksy. Yhteen muutto, jo kolmas opiskeluvuosi ja ah jälleen pitkästä aikaa Tampere. Kävelin eilen Lahden keskustassa, ja se sai mut kaipaamaan Tampereelle jo niin paljon. Kunpa tulisi tosi lämmin syksy, että saisin tallailla Tampereenkin katuja ballerinat jalassa lyhythihaisessa.

Nopeudestaan huolimatta, ja itse asiassa ehkä myös syynä vauhdikkuudelle, viikko oli mukava! Varattiin äidin kanssa pari kivaa juttua, joista toinen on huomenna koittava Tallinnan risteily. (:D) En oo koko viikkona voinut ajatella oikeastaan mitään muuta, kuin buffetin jälkiruokapöytää. Maailmassa ei vain ole mitään parempaa. Käytiin myös Villen äidillä ihanalla iltapalalla, sillä lasillinen punaviiniä keskiviikkoisen arki-illan keskellä tuntui aika luksukselta. En kuitenkaan ota tavaksi, lupaan! Eilen näin Vilmaa ensimmäistä kertaa, öö, toukokuun jälkeen, ja voi kuinka ikävä mulla olikaan tuota tyttöä. Miksei kaikki voi vaan muuttaa Tampereelle? Musta se ois loistoidea.

Äsken tulin bodypumpista, joka tuntui muuten aika tappavalta, kun koko kesän lihaskuntotreeni on jäänyt suurinpiirtein kahteen kuntosalikertaan. Mutta onneksi kohta koittaa jo alussa (ja muutamassa muussakin tilanteessa) hehkuttamani syksy, ja Atalpan jumpat ja kuntosalit kutsuvat taas Sannaa ja mua! Kaikista jumpista mulla on eniten ikävä aerobicia, ja ennen kun repeätte totaalisesti ajatukseen musta pinkit trikoot, kimaltava teeppari ja pörröinen hikipanta päälläni, haluan sanoa, ettei se oikeesti oo niin noloa. Tai ysäriä. Tai ei mun mielestä ainakaan, enkä oikeastaan halua kenenkään objektiivista mielipidettä. (En myöskään käytä hikipantaa tai pinkkejä trikoita.)

Tehkää tekin kaikkea tosi hauskaa viikonloppuna ja syökää yhtä paljon kun mä aion syödä! Pus!

Rodoksen vanha kaupunki

Vietettiin tosiaan Villen kanssa kesäkuussa ihana viikko Rodoksella, ja aiemmat Rodos-jutut voi vilkuilla täältä ja täältä. Viimeisenä tahdon vielä hieman fiilistellä erästä auringonottopäivän jälkeistä iltakävelyä vanhassa kaupungissa. Kas näin.