Risteily Tallinnaan (+ neljä asua)

//EDIT 14.8.13

VIHAAN Photobuckettia, joka päätti jälleen kerran, ettei se näytäkään mun kuvia. Ei sillä, ettenkö nauttisi kaikkien kuvien lataamisesta tänne uudestaan. En oikein tiedä, itkeäkö vai tappaako joku.

 

 

 Asu 1: Överisydänmekko on tuliainen Thaimaasta, neule Milanon markkinoilta ja hammastahnanväriset tennarit Conversen. 

Asu 2: Peplumrusettipaita, sortsit ja kengät on Hennesistä (hups, mitenhän tässä näin kävi), kaulakoru kirpparilta ja käsikoru Primarkista.

 Asu 3: Rusettipaita (mulla oli selkeesti teema) on taas Hennesistä, sortsit Ginasta, tennarit yhä Conversen ja pöllökoru Turkista.

Asu 4: Inkkarikuviopaita on Thaimaasta, sortsit vieläkin Hennesistä ja neonkeltainen pallokoru Tallinnasta.

 

Olipas täydellinen risteily Tallinnaan. Niitähän on jokainen varmasti tehnyt elämänsä aikana tuhat, mutta tällä kertaa ihan kaikki vain sujui juuri kuten pitääkin – tai tietenkin riippuu siitä, kuka risteilee ja millaisilla tarkoitusperillä, mutta äidin ja mun mieleen kaikki oli täydellistä! Syötiin buffetissa niin kauan kunnes siellä ei enää saanut istua, nautittiin jokainen ruokalaji erikseen mutta kuitenkin niin, että jälkiruoalle jäi tarpeeksi tilaa. Sen jälkeen tanssittiin piiitkään (joka väittää, että äitinsä kanssa ei voi tanssia, on väärässä), ja aamulla herättiin aamiaisen kautta Tallinnaan.

Shoppailussakin onnistuttiin loistavasti, sillä ostin ainoastaan yhden ja sitäkin ihanamman vaatteen! Pari korua ja muutaman muunkin söpön asian, joihin palaan vielä toisella kertaa. Keskeistä juuri äidin kanssa laivamatkailulla oli myös se, että saatiin vaihtaa asuja aina kun teki mieli. Joku toinen ei ehkä ottaisi neljää eri vaatekertaa 22 tunnin risteilylle mukaansa, mutta me ehdittiin ainakin ihan hyvin käyttää kaikkia! Siitä todisteena neljä eri asukuvaa, eli ottakaa ne vähän vitsillä. Aika vitsikkäitä ne kyllä onkin. Joka tapauksessa viikonloppu tuntui pitkältä, kun yhden yön vietti melkein ulkomailla, ja nyt jaksan tehdä vielä kolmen viikon verran töitä. Jei!

PS. Valokuvavalikoima on aika minäpainotteista, mutta äiti ei tahdo (vieläkään) naamaansa mun blogiin, höh.