Joulu tulee!

Näin itsenäisyyspäivän kunniaksi on varmaan ihan ok hehkuttaa vähän joulukuuta ja sitä, että pian on joulu. Tietääkö siitä, että on tulossa vanhaksi, kun minut tekevät hurjan onnelliseksi kaikki joulujutut aina ikkunassa olevista joulukyntteliköistä punaisiin tabletteihin keittiönpöydällä? Toisaalta joulukalenterit aiheuttavat yhä saman onnen tunteen. Äiti osti meille molemmille suklaakalenterit, Villen isiltä saatiin arpakalenteri ja tietenkin ostin myös Tiuhtille oman joulukalenterin, josta tulee joka päivä erilaisia koirannameja. Villen mielestä Tiuhtin joulukalenteri ei olisi ollut välttämätön hankinta, mutta tuon pienen karvapallon (siis Tiuhtin) innokkuus tekee mut niin iloiseksi aina aamuisin, kun avataan kalenteri yhdessä, että kyllä sen nyt melkein välttämättömyydeksi voisi lukea.

Joulujutut on muutenkin aika mallillaan! Lähetin joulukortit jo yli viikko sitten ja joululahjakin pitäisi hankkia enää Villelle. Joulukortti on ehkä menettänyt suosiotaan, kun kaikki tapahtuu sähköisesti ja onnittelun voi pistää vaikka Facebookiin, mutta mun mielestäni ainakin on niin kivaa saada ihan oikeita joulukortteja, että haluan sellaiset myös itse antaa. Tämä oli nyt toinen vuosi, kun lähetettiin Villen kanssa yhteiset joulukortit, mikä ainakin Frendien mukaan on jonkinlainen vakavan parisuhteen merkki. Hihi. Joululahjojen hankkiminen on ollut tänä vuonna mukavan rentoa, kun sen aloitin tarpeeksi ajoissa.

Tänään ei varsinaisesti ole ollut kovin jouluinen päivä, eikä tuo itsenäisyyskään ole suuremmin ehtinyt mietityttää, sillä olen ahkeroinut ohjelmointitehtäviä koko aamun ja Ville on yhä reeniksellä soittelemassa rumpujaan. Mutta kyllä me vielä itsenäisyyspäivyyksiä tehdään, mennään katsomaan ilotulituksia, silmäillään Linnan juhlia ja ehkä tehdään lettuja. Voi lettuja.

PS. Hullua, että vuosi sitten itsenäisyyspäiväviikonloppuna suunnittelin Tiuhtin blogissa pentuopusta lueskellen, mitä kaikkea Tiuhtin kanssa pitäisi treenailla kun se saapuu meille, ja tässä nyt kirjoittelen tämän vuoden itsenäisyyspäiväpostausta aikuinen Tiuhti sylissäni. Enpä tuolloin vielä tiennyt, että yksi Tiuhtin lempparijutuista on kiivetä sohvan kautta väkisin mun syliini, kun olen tietokoneella!