Villen kanssa kirjoitetut postaukset ovat yleisesti ottaen olleet huomattavasti viihdyttävämpiä, kuin yksinään tarinoimani jutut, joten päätin suostutella (ja sain suostuteltua!) Villen tekemään Lontoo-postauksen mun kanssa! Eli jottei logiikka postauksessa jää epäselväksi E viittaa Elinaan eli blogin varsinaiseen kirjoittajaan ja V Villeen eli blogin varsinaisen kirjoittajan
Yleiset matkajutut
E: Ville, ajattelin, että ensin kerrotaan suuria yleislinjoja meidän matkasta. Jos ymmärrät.
V: Ymmärrän täysin; Circle Line, District Line ja Victoria Line oli kaiketi ne suurimmat linjat, joita tuli käytettyä.
E: Nyt se tuulettaa. Aww. Jos otetaan nämä huolella valikoimani kuvat auttamaan kertomuksen muodostumista!
V: Lähtöpäivä oli aika epätyypillinen, mulle, joka en ole Ryanairilla koskaan matkannut. Lähdettiin ajamaan Nastolasta Pirkkalan International Airportia kohti jo iltapäivästä ja lento lähti illalla puoli yksitoista. Vrt. aamuyön tokkura Helsinki-Vantaalla.
E: Huom. kaikki halpamatkustuksen ystävät: Ryanairilla saa nykyään istumapaikallisen lipun ihan automaattisesti! Tuntui suorastaan luksukselta.
V: Löydettiin hostelli yllättävänkin helposti yön pimeässä suurkaupungissa. Majoitus osui tämän reissun luonteeseen nähden napakymppiin - hostelli oli hyvällä paikalla Victoriassa, halpa (nnnoooojoo...) ja siisti sekä hyvien kulkuyhteyksien varrella.
E: Nukuttiin siis kahden hengen huoneessa kaksistaan (ooh really), ja jaettu kylppärikin oli aika näennäinen, sillä meidän käytävässä ei ollut muita huoneita. Herättiin tietenkin molempina aamuina aikaisin, joskaan ei kovin pirteinä, viettämään mahtavia päiviä Lontoossa.
E: Metro, anteeksi, tube, oli tosiaan käsittämättömän kätevä Lontoonkin kokoisessa kaupungissa, sillä rakastetaan molemmat kaikkia loogisesti toimivia systeemejä. Suunnistaminenkin sujui sutjakasti, eikä varsinaisesti eksytty kertaakaan! Mitä nyt paristi vähän oikaistiin pidemmän reitin kautta.
E: Lontoossa on pieniä, söpöjä, englantilaisia pubeja joka nurkassa. Kuvassa oleva The Gallery oli hostelliamme lähimpänä, ja kerrassaan viehättävä paikka. Kaikki pubit, joissa kävimme, olivat huolella ja ajatuksella suloisiksi sisustettuja, ja tunnelma oli kivan rento. Leijonakuninkaan jälkeen seikkailimme Sohossa, jossa pubit olivat täynnä hyväntuulisia ja kovaäänisiä ihmisiä. Siiderit olivat hyviä, ja Ville voi varmaan kertoa, että niin oluetkin.
V: Englannin pubikulttuurissa on kyllä paljon hyvää. Olutvalikoimat olivat erinomaisia ja ruuat armottoman tiukkaa pubisettiä rasvaa säästämättä. Loistavaa. Pub > Bar.
Englantilainen aamiainen (ei Elinan juttu, Villen kylläkin) |
Shoppailu
E: Shoppailua meidän kahden päivän reissulla riittää kuvaamaan yksi erisnimi: Primark. Mentiin ensitöiksemme lauantaiaamuna suorittamaan tuo taival alta pois, ja tunsin kyllä jälleen kerran itseni lapseksi karkkikaupassa. Tehokkaaksi sellaiseksi, sillä siinä ajassa, kun olin itse jo käynyt kahdesti sovittamassa (!), Ville oli vasta keräillyt kivoja vaatteita! En tietenkään valita, sillä sain näin ollen lisäaikaa kierrellä asusteosaston, ja vielä vaateosaston uudestaan. Tein kyllä todella kivoja löytöjä, ja niin teki Villekin, ja selvittiin helposti pelkillä käsimatkatavaroilla, mitä en olisi ikinä uskonut. (Ville ei näköjään jostain syystä halua sanoa shoppailuasiasta mitään.)
E: Mun ostokset, tuitui. |
Seuraavassa Lontoo-postauksessa kerrotaan vähän, mitä muuta kuin syömistä ja shoppailua matkalla harjoitettiin. Toisin sanoen vaikka mitä. Voi että, kuinka tämä yhteispostailu on hauskaa!
Oivoi, kylläpä piristi mun tylsän sunnuntaivuoron kahvitaukoa tää postaus! Ootte vaan huippuja yhteispostailojoita:)
VastaaPoistaIhana juttu Sanna! Ville on niin hulvaton. (;
PoistaTe ootte ihan loistavia :-D kikattelen ku pikkutyttö tälle!
VastaaPoistaYmmärrän, ymmärrän! Ja kiitti. : D
Poista