Kolmas kertomus

Uusi blogi! Tuntuu samalla sekä vapauttavalta, inspiroivalta ja jännittävältä, että haikealta, hupsulta ja kummalliselta.

Uudelle blogille on syynsä, mutta joka tapauksessa tarkoituksena on, että tästä tulee kiva blogi! En halua enää rajoittaa blogeiluani lukiolais-Elinan käsitysten mukaan, sillä vanhassa blogissa on niin paljon asioita, joita punastuttaa itsekin lukea, ja niin hölmöjä näkemyksiä, että melkein naurattaa. (Täältä mun vanhalle (ja ajoittain melko teinille) blogille voi käydä ainakin vielä toistaiseksi hihittämässä.)


Nyt aion tehdä juuri kuten tällä hetkellä tuntuu hyvältä. Tällä hetkellä hyvältä tuntuvat muun muassa Ville, leipominen, ystävät, vaatteet, koti, musiikki, liikkuminen ja kaikki muuten vaan kivat asiat, enkä aio säästää teitä miltään rakastamaltani aiheelta. Tai oikeastaan miltään! Tässä blogissa aion uskaltaa. Uskallan esimerkiksi kirjoittaa tunnisteet pienellä alkukirjaimella, koska se näyttää söpöltä. Uskallan omistaa kokonaisen postauksen uusille jumalaisille kengille ja uskallan kertoa, jos kandin tekeminen ei nappaa. Uskallan tehdä postauksia, joissa ei ole järjen hiventäkään!


Nimelläkin on tarina. Tämä on minun kolmas kertomukseni, minun kolmas blogini. Ensimmäisen aloitin vuonna 2007 (jestas kuinka siitä on aikaa), toisen kaksi vuotta sen jälkeen ja nyt olen aloittamaisillani kolmatta. Toki nimi saattaa myös olla ottanut pieniä vaikutteita yhdestä maailman parhaasta kirjasta, jonka nimi on Kolmastoista kertomus (suosittelen!).


Toivottavasti tekin pidätte tästä, sillä mä olen ainakin aivan innoissani! Seuratkaa mua bloglovinissa ja kertokaa, mitä rehellisyyden nimissä vihasitte aiemmassa blogissa. (Lupaan olla loukkaantumatta.)

Tästä se alkaa!