Kaksi ja puoli viikkoa töitä jäljellä - huh! Kesä ilmoitti eilen olevansa ohi, kun aamulla taivaalta satoi hevosia. (Miksi säästä kirjoittaminen onkin niin luissa jä ytimissä? Onko se suomalainen juttu, vai kiinnostaako sää vain aina kaikkia? Jääköön se tällä kertaa tähän.) Töitä on takana melkein neljä kuukautta, joten opiskelujen jatkuminen tulee oikeastaan aika sopivaan saumaan. Voi, en malta odottaa yliopistolla syömistä, aamuista saleilua ja sitä, että perjantai on aina vapaa. Ja sitä, että asutaan ihan keskustassa, että Tiuhtin sisko asuu samalla paikkakunnalla ja että menoja voi sopia muihinkin ajankohtiin kuin viikonlopuille. Meidän whatsapp-ryhmä huutaa, että lukujärjestysten tekeminen on kamalaa ja vaikeaa, mutta oikeastaan nautin siitäkin! Vaikeaahan se on kuin mikä, mutta niin palkitsevaa ja innostavaa. (Mulla on valtaisa exceli, johon olen suunnitellut kaikki mahdolliset lukujärjestysversiot. Se tekee mut aika onnelliseksi.) Opiskelumotivaationi on kaikkein suurimmillaan aina syksyllä juuri ennen opiskeluiden jatkumista. Nytkin kuvittelen opiskelevani paljon reippaammin ja tehokkaammin ja ahkerammin kuin koskaan aiemmin, vaikka pieni järjen ääni vakuuttaa, että vaihe on vain ohimenevä.
Syksystä on tulossa niin erilainen. Tutulla opiskeluporukalla meillä taitaa olla vain yksi yhteinen kurssi, jonka lisäksi pitäisi lukea hirveä määrä kirjoja, ja lisäksi olen päättänyt aloittaa vielä yhden sivuaineen (kirjallisuuden ja kasvatustieteiden lisäksi). Käsittääkseni yliopistoon ei ole enää kovin helppo päästä uudelleen yhden tutkinnon jälkeen, joten ajattelin, että nyt on sitten opiskeltava kaikki mitä tahtoo. Sitä paitsi ajatus oikeasta työelämästä vähän kauhistuttaa, joten tietojenkäsittelytieteiden perusopinnot, here I come! Näen jo itseni pimeässä, tunkkaisessa huoneessa, jossa vain kaksi kirkasta näyttöä valaisevat tuskaisen ilmeeni, kun en saa matopelin koodia toimimaan oikein. Syvällä sisimmässäni asuu sellainen nörttityttö, jolle tuo skenaario tuntuu unelmalta. Tiedä sitten, nautinko todellisuudessa pimeistä huoneista ja toimimattomista koodeista niin paljon kuin kuvittelen, mutta suunnitelma tuntuu enemmän kuin sopivalta juuri tähän kohtaan opiskeluita, kun mitään muuta opiskeltavaa ei oikeastaan olisi. Paitsi niitä kirjallisuuden kirjatenttejä, yäk.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti